Kuntavaalit 2025

1. Turvallisuus ja viihtyvyys

Vantaa on poliisin häiriöindeksin mukaan Suomen turvattomin kaupunki. Lasten ja nuorten jatkuva pahoinvointi, koulusurmat ja jengirikollisuus ovat hälyttäviä merkkejä siitä, että jossain on epäonnistuttu. On mielestäni väärin, että käytämme kaupungin ja siten veronmaksajien rahoja kalliisiin liikennehankkeisiin tai kaupungin ulkokuoren kiillottamiseen. Resursseja on kohdennettava alueiden ja katujen vartiointiin sekä puhtauteen ja kunnossapitoon. Suomessa poliisilla on vahva auktoriteetti ja luottamus kansalaisiin ja he saavat helposti jo pelkällä läsnäolollaan tunnelman ympäristössä pysymään rauhallisena. Poliisin läsnäoloa sekä yleistä vartiointia niin kameroiden kuin jalkaisin tapahtuvaa tuleekin lisätä, mutta näiden lisäksi on panostettava myös ennaltaehkäisyyn.

Vantaalla maahanmuuttajien määrä kasvaa Suomessa nopeimmin. Tämän ei kuitenkaan pidä tarkoittaa sitä, että lisäämme heille julkisin varoin kustannettuja palveluja vaan kaiken lähtökohtana on, että tulijat opettelevat suomen kielen ja ovat valmiita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Liiallinen verorahoitteisten palvelujen tarjoaminen maahanmuuttajille ei ole sen enempää heidän kuin kantaväestönkään etu. Mikä voisi passivoida vieraasta kulttuurista tulevaa enemmän kuin se, että heille tarjotaan ties mitä ei-lakisääteisiä palveluja heidän omalla äidinkielellään. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ei tule majoittaa vastaanottokeskuksissa vaan heidät on ensi tilassa ohjattava säilöönottoon ja sitä kautta palautusprosessiin.

2. Kaavoitus ja maankäyttö

Vantaa on korkeasta väkiluvusta huolimatta edelleen melko harvaan asuttu kaupunki. Liiallinen kerrostalolähiöiden kaavoittaminen ja kaupungin liikakansoittaminen vaikuttavat kuitenkin negatiivisesti jo olemassa olevien alueiden viihtyvyyteen sekä lisäävät entisestään jo varsin mittavia sosioekonomisia ongelmia. Alueita tuleekin kaavoittaa nykyistä enemmän pien- ja rivitalopainotteisesti ja vähentää uusien kerrostaloalueiden kaavoittamista. Vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja ei tule rakentaa sekaisin vaan riittävän etäälle toisistaan. Sekoittaminen ei ole toimiva ratkaisu, sillä se muuttaa minkä tahansa alueen hiljalleen ongelmalliseksi ja romahduttaa asuntojen arvon. Tämä on tosiasia joka emme vaikenemalla tai kieltämällä muuksi muuta. Kaavoitettaessa uusia asuinalueita tulee lähialueiden asukkaita kuunnella ja heidän näkemykset otettava huomioon.

3. Koulutus

Luokkakoot peruskouluissa tulee pitää maksimissaan 20 oppilaassa, mieluummin 15:ssä. Kännyköiden ja muiden älylaitteiden käyttö tulee oppilailta kieltää tai antaa opettajalle vähintäänkin valtuudet takavarikoida häiriötä aiheuttava laite oppitunnin tai koko päivän ajaksi. 

Vantaalla on kokeiltu niin sanottua kouluvalmennusta, eli kaupunki on palkannut joihinkin kouluihin ammattihenkilöitä, jotka ovat toimineet oppilaille matalan kynnyksen tukihenkilöinä ja tsemppaajina. Kokeilulla on ollut ilmeisen positiivisia vaikutuksia oppilaisiin ja heidän koulunkäyntiasenteeseen, kun läsnä on ollut joku helposti lähestyttävä kuuntelija joka ei painosta tai tuomitse. Toimintaa tuleekin kaupungissa jatkaa ja laajentaa kaikkiin peruskouluihin. Näiden valmentajien tulee toimia myös yhdyshenkilöinä oppilaiden ja opettajien välillä tarjoten oppilaille matala kynnys avautua esimerkiksi kiusaamisesta.

Koulukiusaamista ei voi Vantaalla usein enää käsitellä vain kiusaamisena, vaan asioista on puhuttava ja niitä käsiteltävä niiden oikeilla nimillä. Väkivalta on väkivaltaa myös kouluissa. Mitkään "kivakoulu"- tai "minä en kiusaa" -kampanjat eivät ole toimiva ratkaisu vaan toimivat kiusaajille lähinnä yllykkeinä. Tällaisten huuhaakampanjoiden sijaan tarvitaan kovia keinoja, kuten koulusta erottamista ja kiusaajan vastuuseen saattamista. Kiusatun tai väkivaltaa kokeneen oppilaan etu ja mielipide on oltava aina etusijalla, kun päätetään kouluvaihdoksesta. Lähtökohtana on oltava, että kiusaaja vaihtaa koulua eikä kiusattu. Tarvitsemme myös poliisin läsnäoloa kouluissa ja niiden läheisyydessä. Tätä tilannetta ei kukaan olisi halunnut, mutta poliisi on viimeinen oljenkorsi jolla on ehkäisevä vaikutus kouluväkivaltaan.

Pohjois-Pohjanmaalla Tyrnävällä on kokeiltu yläkoulussa mallia, jossa oppilaat on jaettu ryhmiin osaamistason ja tavoitteleman arvosanan mukaan. Ryhmän vaihtaminen on myös mahdollista. Tämä malli kannattaa tuoda myös Vantaalle. Meillä esimerkiksi kaikkia maahanmuuttajataustaisia oppilaita ei tule automaattisesti sijoittaa S2 (suomi toisena kielenä) -ryhmiin vaan hyvän suomen kielen taidon omaavat oppilaat tulee sijoittaa normaaliryhmiin kantasuomalaisten oppilaiden kanssa. Näin ollen tukea eniten tarvitsevat oppilaat myös saavat sitä tehokkaimmin eikä opettajien energia ja huomio kulu tukiryhmään kuulumattomiin oppilaisiin.